Country

Kun ensimmäisiä toimistoja rakennettiin 1900-luvun alkupuolella, niissä otettiin mallia tehtaiden konesaleista: ihmiset sijoitettiin suoriksi riveiksi kuin tuotantolaitteet, ja heidän suoriutumistaan mitattiin kellon avulla.

”Työympäristön pitäisikin olla johtamisen työväline.

Noin 100 vuodessa tavat tehdä työtä ovat käyneet läpi suuria muutoksia, mutta tämä ei juurikaan näy työympäristöjen suunnittelussa. Nykyajan tietotyöläinen saatetaan edelleen istuttaa ympäristöön, joka voisi olla vanhan ajan tehdas liukuhihnoineen ja työkoneineen.

Martelan Suomen ja Ruotsin liiketoiminnasta vastaavan johtaja Ari-Matti Purhosen mielestä työympäristöt ovat jääneet modernin työn tekemisen kehityksen jalkoihin.

”Tietotyöläisistä puhuttaessa työympäristö tarjoaa olosuhteet sille, että ihmiset pystyvät tuottamaan arvoa. Tätä ei mielestäni huomioida oikealla tavalla joka paikassa.”

Työtä koskevat muutokset ovat kiihtyneet 2000-luvulla digitalisaation myötä, ja näiden muutosten pitäisi näkyä myös paikoissa, joissa ihmiset työskentelevät. Työympäristön pitäisikin olla johtamisen työväline, jolla yrityksen työntekijät voidaan luontevasti ohjata kohti asetettuja tavoitteita.

Eri yrityksissä voi olla erilaisia tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi tuottavuuteen, työhyvinvointiin ja kustannuksiin.
”Jos työympäristö on johtamisen työväline, pitää olla liiketoimintaa tukevia tavoitteita, jotka sen avulla pyritään saavuttamaan”, Purhonen toteaa.

”Tavoitteiden kautta pystytään profiloimaan työympäristö ja yrityksen henkilöt, minkä mukaan tilat ja alueet rakennetaan palvelemaan yritystä”, sanoo Martelan Suomen ja Ruotsin liiketoiminnasta vastaava johtaja Ari-Matti Purhonen.

 

 

”Työympäristön pitäisi ohjata ihmisiä ja yrityksen eri osastoja tekemään yhteistyötä.

 

”Aivot ovat työntekijän tärkein lihas nykyään.

Neljän C:n ympäristö

Ari-Matti Purhosen mukaan toimivassa työympäristössä on neljä aluetta, joita voidaan kutsua neljäksi C:ksi englanninkielisten termien mukaan: vuorovaikutuksen alue (communication), keskittymisen mahdollistava alue (concentration), yhteistyön alue (collaboration) ja palautumisen alue (chilling out).

Viestintä on merkittävä elementti sekä johtamisessa että ihmisten välillä. Purhonen pitää tärkeänä, että työympäristö tarjoaa tiloja, joissa viestintää pystytään toteuttamaan.

Varsinkin tietotyöläisten tuottavuuden kannalta kyky keskittyä työn tekemiseen on tärkeä osa-alue nykyaikaisessa työskentelyssä. Työympäristön pitäisi mahdollistaa häiriötön työskentely, mutta se tuottaa usein haasteita avokonttoreissa. Ongelma olisi syytä ratkaista monilla työpakoilla, sillä keskittymistä vaativan työn keskeydyttyä voi mennä erittäin pitkään, ennen kuin ihminen pääsee työssään takaisin flow-tilaan.

Kyky tehdä yhteistyötä herättää nykyään keskustelua monissa työyhteisöissä. Purhosen mukaan työympäristön pitäisi ohjata ihmisiä ja yrityksen eri osastoja tekemään yhteistyötä.

”Nykyisin harva tehtävä on sellainen, että yksittäinen ihminen pystyy sen hoitamaan, vaan se vaatii yhteistyötä. Silloin sen merkitys ja sujuvuus on tärkeää.”

Työympäristön pitäisikin rohkaista ihmisiä yhteistyöhön, ja siellä pitäisi olla alue, joka jopa pakottaa ihmiset kohtaamaan toisiaan. Ari-Matti Purhosen mielestä se parantaa yhteistyön laatua.

Tavoitteet selväksi

Kukaan ei jaksa vetää koko työpäivää täysillä ja keskittyneesti. Kuten urheilussa, työntekijän pitää välillä mennä työpäivän aikana vaihtoon palautumaan. Niinpä työympäristön pitäisi tarjota mahdollisuuksia myös palautumiselle.

”Aivot ovat työntekijän tärkein lihas nykyään, eivätkä ne jaksa työskennellä koko päivää täydellä teholla. Työpaikalla pitää olla alueita, joissa työntekijä voi palautua, jonka jälkeen hän voi mennä takaisin antamaan huippusuorituksensa.”

Purhonen ei suosittele heittämään näitä neljää C-aluetta jokaiseen toimistoon konseptin omaisesti, vaan ratkaisujen pitäisi olla käyttäjälähtöisiä. Aluksi tulisi asettaa selkeät tavoitteet, joihin työpaikalla pyritään pääsemään: halutaanko esimerkiksi lisätä yhteistyötä vai parantaa keskittymistä.

”Tavoitteiden kautta pystytään profiloimaan työympäristö ja yrityksen henkilöt, minkä mukaan tilat ja alueet rakennetaan palvelemaan yritystä”, Purhonen neuvoo.

Moni yritys pyrkii pitämään toimitilakustannuksensa mahdollisimman pieninä, joten neljän C:n mahduttaminen työympäristöön voi herättää kysymyksiä. Tarvitaanko johtamisen työvälineenä toimivalta työympäristöltä paljon tilaa ja neliöitä?

”Työympäristöjä tutkittaessa huomataan usein, että niiden käyttöasteet ovat alhaisemmat kuin kuvitellaan. Moni työ on nykyisin liikkuvaa: ollaan asiakkaan luona, tehdään etätöitä ja niin edelleen”, Ari-Matti Purhonen valottaa.

”Tämä mahdollistaa sen, että kun luodaan uudet ja hienommat tilat, ne ovat lähes poikkeuksetta myös entistä pienempiä. Tämä tuottaa yritykselle säästöä, jonka avulla voidaan rahoittaa koko muutoshanke.”

Artikkeli julkaistu: HR viesti 1/2016 / Jarkko Böhm

Share this page