Oppimisympäristöjen tilaratkaisuiden muutostahti on ollut nopeaa, minkä seurauksena niiden kehitysvaiheissa ja tavoitellussa tasossa on valtakunnallisesti suuria eroja. Eroavaisuudet liittyvät esimerkiksi ratkaisuihin, joilla pyritään tukemaan joustavuutta, lisääntyvää yhteistyötä, hyvinvointia ja erilaisten oppimistyylien huomioimista.

Meille, jotka teemme joka päivä töitä opetusalan ja tilasuunnittelun ammattilaisten sekä tilojen käyttäjien kanssa, tämä ilmiö näkyy selkeästi. Oppimisympäristöjä ohjaavia teemoja hyödyntämällä luodaan monipuolisia käyttäjälähtöisiä tiloja ja edesautetaan tulevaisuuden taitojen oppimista.

Käyttäjien osallistaminen ja kokemusten hyödyntäminen ovatkin ilahduttavasti  enenevissä määrin mukana suunnittelutyössä. Käyttäjien tulee olla keskiössä oppimisympäristöjen jatkuvassa kehittämisessä, jotta tilat tukisivat opetussuunnitelmien muutoksia, koulun pedagogisen suunnitelman toteutumista ja erilaisten oppijoiden kokonaisvaltaista huomiointia.

Oppimisympäristöjä ohjaavat teemat

Jotta suunnittelulla pystyttäisiin aidosti vastaamaan tulevaisuuden ja käyttäjien tarpeisiin, tulee taustatyö tehdä huolella. Nykyaikaisten oppimisympäristöjen tavoite on tuoda perinteisten opetusmuotojen rinnalle uusia, helposti muunneltavia tilakokonaisuuksia, jotka edistävät pedagogisen strategian ja toiminnan kehitystä.

Kolme tärkeintä oppimisympäristön suunnittelua ohjaavaa teemaa ovat:

  • Pedagoginen suunnitelma
  • Rakennustiedon ohjeistus  
  • Käyttäjätieto

Oppilaitoskohtainen pedagoginen suunnitelma ohjaa oppimisympäristöjen kehittämistä ja suunnittelua. Pedagogisessa suunnitelmassa linjataan mm. koulun toimintatavat, keskeiset työtavat sekä toimintakulttuurin tavoitteet. Tämän rinnalla sisustussuunnittelua ohjaa Rakennustieto Oy:n 6/2019 julkaisema ohjekortti (RT 103082), jossa käsitellään perusopetukseen tarkoitetun koulun sisätiloja, materiaaleja, kalustusta, kalusteiden mitoitusta sekä varustusta. Ohjekortissa myös määritetään oppimisympäristöjen eri toiminnalliset alueet. 

Helpottaaksemme ohjekortin tulkintaa olemme kehittäneet oppimisympäristöjen konseptikirjan, joka mallintaa ohjekortin toiminnalliset alueet sekä esittää, miten irtokalusteilla voidaan tukea erilaisia oppimisen tilanteita. Konseptikirja tarjoaa laajan visuaalisen aineiston tilojen suunnittelun tueksi ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttäjien ja arkkitehtien osallistamisessa rakennushankkeen eri vaiheissa. Aineiston avulla on helppo hahmottaa uudenlaisten ympäristöjen kalusteratkaisuja monimuotoisen toiminnan tukemiseksi.

Käyttäjien osallistamisprosessi

Kolmas suunnittelua ohjaava teema on käyttäjiltä kerätty tärkeä tieto heidän päivittäisestä toiminnastaan ja sen asettamista tarpeista.

Käyttäjätietoa voidaan kartoittaa esimerkiksi sähköisellä kyselyllä, jonka avulla kaikki käyttäjäryhmät pääsevät arvioimaan tilojen nykytilannetta sekä kehitystarpeita. Kyselyjen perusteella voidaan tarkastella muun muassa tärkeitä hyvinvointiin ja toiminnallisuuteen liittyviä tekijöitä. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös siihen miten eri käyttäjäryhmien tarpeet ja kokemukset eroavat toisistaan. Oheisesta esimerkistä Martela Insights –datan kyselytuloksista käy esiin henkilöstön ja opiskelijoiden poikkeavat kokemukset ympäristöstään.

Tämän esimerkin tuloksista voidaan nähdä selvästi mm. kuinka vähän opiskelijat kokevat pystyvänsä vaihtelemaan asentoaan koulupäivän aikana henkilöstöön verrattuna. Opetushenkilökunnan työ onkin usein luonnostaan liikkuvampaa, kun taas opiskelijoiden kohdalla aktiivisuutta olisi hyvä pystyä tukemaan monipuolisesti toiminnan ja ympäristön avulla.

Kysely antaa arvokasta pohjatietoa työpajatyöskentelyä varten. Työpajoissa syvennetään kyselyn antamaa tietoa ja henkilöstö pääsee keskustelemaan ja määrittelemään yhdessä uuden ympäristön toiminnallisia tarpeita. Työpajassa välittyy valtava määrä tietoa. Käyttäjät pääsevät perehdyttämään suunnittelijoita omaan työhönsä sekä jakamaan kokemuksia muutosprosessista keskenään. Näillä tilaisuuksilla on myös erittäin tärkeä rooli muutosvalmennuksen työkaluina.

Esimerkkiotos kyselydatasta
Vaikuttaminen lisää sitoutumista

Vaikka käyttäjätiedon avulla perinteisten tilojen ongelmat on usein selkeästi määriteltävissä, tarraudutaan muutoksen kynnyksellä kuitenkin usein tuttuun ja turvalliseen. Hyppy moderneihin muuntojoustaviin tiloihin ja uudenlaiseen toimintakulttuuriin on suuri ja vaatii koko henkilöstöltä sitoutumista muutosmatkaan ja yhteiseen päämäärään. 

”Paras tapa sitouttaa henkilöstöä ja kirkastaa muutoksen tavoitteet on osallistaa heidät alusta asti suunnitteluun ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa tuleviin tiloihin. On tärkeää päästä pohtimaan ja ideoimaan tulevaa yhdessä, jolloin myös kokonaisvaltaiset muutostarpeet on helpompi ymmärtää. Osallistaminen on oma prosessi, joka kulkee käsi kädessä suunnittelun ja muutosjohtamisen kanssa. Tämän prosessin tulisi edetä vaiheittain, jotta kokonaisuus rakentuu huolella ja oikeita asioita käsitellään oikeaan aikaan.

Kun käyttäjät ovat itse olleet mukana vaikuttamassa uusien tilojen suunnitteluun ja päässeet harjoittelemaan uuden toimintakulttuurin mukaista toimintaa, sujuu tilojen käyttöönottokin helpommin. Näin myös varmistetaan, että uudet tilat palvelevat varmasti tarkoitustaan ja edistävät aidosti käyttäjien toimintaa.” Martelan oppimisympäristöasiantuntija Paula Viertola kuvaa osallistamisprosessia.

Aina optimaalinen oppimisympäristö

Opetustapojen nopea muutostahti on synnyttänyt tarpeen joustaville ratkaisuille myös tilaratkaisujen hankintaan. Martelan Oppimisympäristö palveluna -mallin avulla koulun ei tarvitse enää omistaa ainuttakaan kalustetta, vaan kokonaisuus voidaan vuokrata joustavana palveluna siten, että tilat vastaavat aina sen hetkiseen tarpeeseen. 

“Palvelun olennainen osa on oppimisympäristön jatkuva kehittäminen ja optimointi, joka pohjautuu aitoon käyttäjäkokemukseen ja tilojen käyttöä koskevaan tarkkaan dataan. Mallin käyttöönotto on tehty helpoksi. Esimerkiksi kiinteää kuukausihintaa vastaamme palveluntarjoajana siitä, että väistö- ja pilottitiloja voidaan rakentaa ja muokata lyhyillä sykleillä jo silloin, kun tulevia tarpeita vasta kartoitetaan ja käyttäjät pääsevät testaamaa erilaisia toimintatapoja asteittain ja ketterästi.” Business Manager Henna Immonen  valottaa.

Palvelumalli perustuu kiertotalouteen ja Martelan Waste Nothing -elinkaariajatteluun. Oppilaitosten käytetyt kalusteet lähtevät kiertoon ja löytävän Martelan avulla uudet käyttäjät – ja samalla tilalle tulee tarpeeseen vastaavat vuokratut kalusteet, jotka voivat haluttaessa olla myös käytettyjä.
 

Tule kuulemaan lisää Educa-messuille 24.-25.1.2020!

Share this page