Blog: Arja-Liisa Kaasinen, Työympäristösuunnittelujohtaja, Martela

Vaikka organisaatio olisi pullollaan lahjakkaita ja innokkaita yksilöitä, yksin suorittaminen harvoin riittää nykypäivän työelämässä. Aitoon kehittymiseen tarvitaan moniammatillisia tiimejä ja organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä. Työkulttuurin uudeksi ydinosaamiseksi on muodostumassa vuorovaikutustaito.

Uudistuakseen ja menestyäkseen myös jatkossa työyhteisöjen on uskallettava irtautua rationaaliseen ja tieteelliseen ajatteluun nojaavista traditioista. Niiden paikalle on nostettava uusia pehmeämpiä toimintatapoja, kuten tunneälyä ja intuitiota.
 

Kun halutaan luoda uutta, ei voi toimia kuten ennen.


”Kirkkaan intuition ja terävän päättelyn yhdistäminen on valttikortti työelämässä”, määrittelee Älykäs intuitio -teoksen kirjoittaja, tutkija Asta Raami. Kirja perustuu hänen väitöskirjaansa, joka yhdistää muun muassa designin, liiketoiminnan, kognition, lääketieteen ja neuropsykologian tutkimusta.

Intuition korostaminen perustuu ajatukseen, että asioiden ja organisaatioiden uudenlaisesta yhdistämisestä seuraa uudenlaisia lopputuloksia. Ratkaisut voivat löytyä tavalla, joka ei näytä järkevältä tai mahdolliselta.

   

Uudet oivallukset ja radikaalit visiot syntyvät silloin, kun uskalletaan toimia toisin kuin on totuttu ja avata keskustelua uusista mahdollisuuksista läpi koko organisaation.

 

Intuition ja vuorovaikutuksen täydeksi hyödyntämiseksi on olennaista ymmärtää ja hyväksyä, että ideat ja oivallukset saattavat syntyä yhteisellä kehittämisellä missä kohtaa organisaatiota tahansa. Viisaus ei asu vain johtoryhmän neuvottelupöydän ympärillä.
 

Murra seiniä, niin murrat siiloja.


Suomalaiseen johtamiskulttuuriin perehtynyt Annastiina Mäki toteaa väitöskirjassaan Johtajuuskulttuuri – toiveiden, tekojen ja tulkintojen tihentymä, että ihmiset saattavat työskennellä hyvinkin kapeissa siiloissa siitä huolimatta, että kaikki sanovat ison kuvan hahmottamisen olevan toiminnalle hyvin tärkeä asia.

”Paradoksaalista oli myös se, että vaikka organisaatiossa janottiin yhteistä visiota ja suuntaa, silti organisaatiorakenne ja käytännöt ohjasivat siilomaiseen työskentelyyn. Siiloja löytyi toimialueiden, yksiköiden ja tiimien väliltä, mutta arjen tekemistä karsinoivat myös osaamisalueet, ajattelutavat ja koko organisaatiohistoria, esimerkiksi yritysfuusiot”, Annastiina Mäki kuvailee.

Digitalisaation tuoma mahdollisuus tehdä työtä missä ja milloin tahansa on laskenut toimistojen käyttöasteita ja vaikuttanut erilaisten tilatyyppien tarpeisiin.
 

Uudenlaisen johtamis- ja työkulttuurin tuomat tarpeet ja haasteet vaikuttavat väistämättä myös toimitilojen suunnitteluun ja erilaisten tilatyyppien valintaan.


Asta Raami on todennut, että uudet asiat eivät etene vanhoissa rakenteissa. Jotta asioita voi tehdä ketterämmin ja nopeammin, on tärkeää ja oikeastaan välttämätöntä uudistaa myös ympäristöjä.
 

Nopeampi muutossykli vaatii muuntuvia työympäristöjä.


Olennainen vaatimus uusille työympäristöille on jatkuva kehittäminen. Kun yritykset muuttavat toimintatapojaan ja organisaatioitaan aiempaa nopeammin syklein, on tilojenkin pystyttävä mukautumaan muuttuviin tarpeisiin. Organisaation tavoitteisiin ja käyttäjien tarpeisiin perehtyminen on välttämätön lähtökohta sekä tilasuunnittelulle että käytön aikaiselle optimoinnille.

Onnistumme suomalaisen työelämän muutoksessa, kun kehitämme samanaikaisesti sekä johtamista, organisaatioita, yksilöiden osaamista että työympäristöjen tilaratkaisuja. Kaikkien näiden yhteisenä tavoitteena on tukea uudenlaisen työkulttuurin yksilöllisiä ja monimuotoisia toteutumistapoja.

 

Lisää kiinnostavia artikkeleita:

Työympäristö tuottavuuden lähteenä
Yhdessä suunniteltu on puoliksi tehty

Ota yhteyttä


 

Share this page