Suomalaisen työn tulisi olla asiantuntija Heikki Rajasalon mukaan enenevässä määrin luovuutta hyödyntävää. Innovaatiot eivät synny kammiossa, vaan erilaisten ihmisten kohtaamisissa. Uudistunut Martelatalo on suunniteltu helpottamaan näitä kohtaamisia.

Suomi on palveluyhteiskunta, ja luovan alan on Heikki Rajasalon mukaan kehitettävä palveluita yhä enemmän vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Martela, joka on siirtynyt kalustevalmistajasta kokonaisvaltaiseksi työympäristön asiantuntijaksi.

”Suomalaiset ovat tehneet jo vuodesta 1995 enemmän luovuutta edellyttäviä kuin rutiininomaisia työtehtäviä. Palveluiden merkityksestä huolimatta 59 prosentissa suomalaisista yrityksistä luovaa työtä ei hyödynnetä lainkaan strategisessa johtamisessa”, Heikki Rajasalo kertoo Martelan tilaisuudessa.
 

Innovaatiot eivät synny yksin

Työelämän muuttuminen on johtanut siihen, ettei suunnitteluprosesseja voi johtaa kuten ennen.
”Ennen luova työntekijä teki tahollaan asiakkaan toiveen näkyväksi. Nykyisin luovaan prosessiin osallistetaan työntekijöiden lisäksi asiakas ja loppukäyttäjät. Innovaatiot syntyvät, kun hyödynnetään kaikkien ihmisten potentiaali”, Rajasalo kertoo.

Keskeisenä pärjäämiskeinona muuttuvassa työelämässä on kyky suhtautua muutokseen ja johtaa sitä. Uusi työelämä edellyttää myös muutosta työympäristöissä.
”Luovuus syntyy ihmisten kohtaamisessa, jolloin työympäristön tulee rakentua yhteistyölle ja ihmisten vuorovaikutukselle”, kertoo Martelan työympäristöasiantuntija Eeva Terävä omassa puheenvuorossaan.
 

Mallia oppimisympäristöistä

Muutosmielisyys näkyy myös kesäkuussa 2017 uudistuneessa Martelatalossa. Monitilatoimiston ei ole tarkoituskaan saavuttaa loppupistettä, sillä toimiva työympäristö vastaa organisaation muuttuviin tarpeisiin. Martela on muun muassa luopunut osasta neuvotteluhuoneista.
”Työntekijöiden kohtaamista voi tukea huomattavasti paremmin sijoittamalla työympäristöön useita matalankynnyksen kohtaamistiloja. Tällöin sopiva tapaamispaikka löytyy mahdollisimman vaivattomasti ja nopeasti”, Terävä sanoo.

Erillisille neuvotteluhuoneillekin on paikkansa. Niissä on sovellettu muun muassa oppimisympäristöistä tuttua pulpetitonta suunnittelua, jossa inspiroiva tila on muutettavissa ketterästi vastaamaan kulloistakin tavoitetta.
”Toisissa neuvotteluhuoneissa on luovuttu näyttökeskeisyydestä. Tilalla on erilaisia tussitauluja ja työtasoja, jolloin projektin tiedot voi jättää näkyville. Näin tila toimii entistä paremmin työkaluna”, Terävä kertoo.
 

Lue lisää:

"Työympäristöjen on muututtava, koska työn luonne on muuttunut"

Miten työn tuottavuutta parannetaan?

Share this page