Miten hyvin työympäristö tukee ihmisiä ja heidän toimintaansa? Auttaako työympäristö työntekijöitä pääsemään tavoitteisiinsa? Näitä asioita selvittää maailman johtava työympäristöjen tutkimusyritys Leesman, jonka kehitysjohtaja Peggie Rothe vieraili Martelan ensimmäisessä Workplace Academy -aamiaistapahtumassa toukokuun alussa.

Leesman on tutkinut jo vuosia työympäristöjen toimivuutta lähes 70 eri maassa ja saanut työntekijöiltä yli 260 000 vastausta yli 2 000 toimistossa. Dataansa pohjautuen se on rakentanut Leesman-indeksin (Lmi), joka mittaa riippumattomasti työpaikan toimivuutta. Viimeisimmän raporttinsa The rise and rise of Activity Based Working Leesman julkaisi alkuvuodesta. Sen suomentaminen ei onnistu luontevasti edes Peggie Rothelta itseltään, vaikka Suomessa kasvanut tutkija puhuukin kieltä täydellisesti.
”Suomessa puhutaan usein monitilatoimistoista, mutta se tarkoittaa vain tilaa. Olennaisempaa on toiminta tilan sisällä”, Rothe huomauttaa.

Tässä onkin Rothen puheenvuoron ydin. Miten Activity Based Working (ABW) tukee työntekijöiden tehokkuutta? Ja miksi työympäristöjen muutos monitilatoimistoksi ei aina onnistu?
”ABW on paljon muutakin kuin pöytien vaihtelua. Tilat eivät ratkaise, vaan se miten niitä käytetään”, Rothe tiivistää.

 

Työympäristön muutos yksin ei auta

Viimeisimmässä raportissaan Leesman selvitti ABW-tiloissa työskentelevien ja kontrolliryhmän tehokkuutta. Tulokset olivat hieman yllättäviä: ABW-ryhmässä tuottavuus (productivity agreement) oli jopa kontrolliryhmää pienempi. Vaihtelu ABW-ryhmän sisällä oli kuitenkin huomattavan suurta. Tutkijat halusivat tietää, miksi.

”Aloimme selvittää työntekijöiden työskentelytapoja. Paljastui, että vain pieni osa käytti ABW-tiloja niin kuin niitä oli tarkoitettu käytettävän. Suurin osa pysytteli pääosin yhdessä työpisteessä”, Rothe kertoo.
”Oli siis muutettu vain työympäristöä, ei työskentelytapoja.”

Ne organisaatiot, joissa muutos ABW-ympäristöä hyödynnettiin kunnolla, tuottavuus ja tehokkuus olivat tapissa.

”Mitä enemmän työntekijä käyttää eri työpisteitä, sitä enemmän he kokevat, että työtila tukee heidän tuottavuuttaan”, Rothe avaa tutkimuksen johtopäätöksiä.
”Oikeanlaisten, tilaan sopivien työskentelytapojen heikko omaksuminen on merkittävä ongelma, jonka rajoittaa organisaation ABW:sta saamia hyötyjä.”

Miksi kaikki eivät sitten onnistu muuttamaan työskentelytapojaan?

”Moni tietää, miten tiloja tulisi käyttää, mutta he eivät välttämättä tiedä miksi. Usein syynä on myös joku yksittäinen asia, joka nousee esteeksi uuden työtavan omaksumiselle”, Rothe sanoo.
Leesmanin tutkimuksessa yli puolet vastaajista kokikin, että jokin rajoittaa ABW-ympäristön hyödyntämistä ja uuden työtavan oppimista. Osalla se oli työtilojen suunnittelu, osalla teknologia. Osa koki, ettei työpaikan kulttuuri kannusta joustavaan työskentelyyn, osa taas ei saanut tarpeeksi ohjausta muutoksen keskellä.

”Voi olla, että jo yksi tällainen este saa ihmisen pysymään vanhoissa toimintatavoissaan”, Rothe huomauttaa.

Nuoret pysyvätkin paikallaan

Sen paremmin Leesman kuin Peggie Rothekaan ei väitä, että kaikkien pitäisi vaihdella työpistettään vähän väliä.
”Jos on vain yksi selkeä työtehtävä, ei työpisteessäkään tarvita suurta variaatiota. Mitä enemmän erilaisia aktiviteetteja työpäivä sisältää, sitä hyödyllisempää on vaihtaa myös työympäristöä ja löytää sellainen tila, joka tukee juuri sen hetkistä tekemistä. Keskimäärin työntekijällä on noin 10 erilaista aktiviteettia”, Rothe kertoo.

Voisi myös kuvitella, että nuoret työntekijät omaksuvat ABW-työskentelyn vaivatta. Ei ihan niinkään.
Leesmanin raportista selviää, että alle 25-vuotiaat ovat töissä eniten paikallaan ja omaksuvat liikkuvan työtavan heikosti. Rothen mukaan tämä ei johdu niinkään iästä, vaan siitä että nuoret ovat vasta urapolkunsa alkupäässä, jolloin työtehtävät ovat usein yksipuolisempia.

”Ne työntekijät, joiden työ on kaikista monipuolisinta ja liikkuvinta, hyötyvät ABW:sta eniten – ja päinvastoin. Näille työntekijöille on eniten haittaa, mikäli he eivät saa työskennellä joustavasti, hyvin suunnitellussa ABW-ympäristössä”, Rothe tiivistää.

 

Lue myös:

Ärsytyksestä innostukseen – työtilojen muutos herättää tunteita

Kukaan ei osta kalusteita vuonna 2021 > työympäristön voi hankkia palveluna

Miten työn tuottavuutta parannetaan?

Näin käyttäjälähtöinen monitilatoimisto luodaan Martela Lifecycle-mallin mukaisesti

Share this page