”Miten monella on yhä oma työhuone?” kysyi Martelan työympäristöasiantuntija Eeva Terävä Kunta henkilöstö 2017 -tapahtumassa toukokuun ensimmäisellä viikolla – ja lähes jokainen käsi nousi.

Siinä missä monessa yksityisessä yrityksessä on jo siirrytty monitilatoimistoon, istutaan kuntien ja valtioiden virastoissa useimmiten vielä omissa työhuoneissa. Julkiselle puolelle muutokset tulevat hitaammin – mutta tulevat kuitenkin.

Ja muutokset herättävät aina tunteita. Työpaikan remontinkin yhteydessä tunteet voivat vaihdella ärsytyksestä innostukseen. Mikään tunteista ei ole väärä, mutta muutosprosessin loppupäässä positiivisten ajatusten pitäisi olla voitolla.

”Tämä vaatii, että muutosta osataan johtaa. Kaikille pitää olla selvillä, mihin ollaan menossa ja miksi muutokseen on lähdetty”, Eeva Terävä sanoo.

”Ihmisille on annettava tarpeeksi tietoa ja tunne vaikuttamisen mahdollisuudesta, jotta muutos saadaan läpi onnistuneesti”.

Tunteet haltuun yksi kerrallaan

Tunteita voi myös opetella johdattelemaan oikeaan suuntaan. Martelan workshopissa kunta-alan työntekijät kävivät erilaisia tunteita läpi yksi kerrallaan – ja huomasivat, miten negatiiviset ajatukset vaihtuivat innostuneeseen optimismiin.

Yksi pienryhmistä pohti terveydenhoitotilojen muutosta huonevastaantotosta monitilaympäristöksi. Ensi töikseen ryhmä sai sanoa ääneen kaikki huonot asiat, jotka muutoksesta tulivat mieleen. Ja tulihan niitä.

”Aikataulut pettävät kuitenkin. Miten koordinoidaan, että oikea ihminen on silti oikeassa paikassa?”
”Heikentyykö työrauha ja asiakkaiden yksityisyys?”
”Nyt taistellaan jo parkkipaikoista, taistellaanko tulevaisuudessa työhuoneista?”

Se siitä pessimistisyydestä. Päästetään mieluummin positiiviset ajatukset valloilleen.

”Työntekijät tulisivat asiakkaan luo, eikä asiakkaan tarvitsisi kiertää luukulta luukulle ja huoneesta toiseen. Niinhän sen pitäisikin olla.”
”Vuorovaikutus varmasti lisääntyisi: tiedettäisiin, mitä muille kuuluu.”
”Tilojen ympärivuorokautinen käyttö tehostuisi.”

Annetaan ajatusten lentää

Muutos voi synnyttää myös hieman hassuja, ehkä perusteettomiakin tunteita. Nekin on hyvä sanoa ääneen.
”Minä ainakin haluan huoneestani omannäköisen valokuvilla ja muilla tavaroilla. Se ei enää onnistuisi.”
”Jokaisella on oma järjestyksensä. Ei ole tehokasta, jos jokainen järjestelee työvälineensä aina uudelleen.”

Entä jos annetaan ajatuksen oikein lentää! Mitä kaikkea sitä voisikaan keksiä?
”Skypen kautta voi pitää etävastaanottoa vaikka laiturin nokasta. Se varmasti toimisi oivana porkkanana.”

”Lopulta lääkärin ei tarvitse kuin tehdä diagnoosi etäyhteydellä. Robotti voi hoitaa toimenpiteet potilaan luona.”

Aikamoista! Vakavoidutaan silti hetkeksi ja pysytään faktoissa.
”Lääkäreistä on niin kova kilpailu, että heille on annettava oma työhuone, kun he sellaisen haluavat.”
”Aiemmin tehdyt sopimukset ja byrokratia rajoittavat kuitenkin suunnitelmien toteutusta.”

Lopulta on aika katsoa eteenpäin.
”Ensiksi nähdään vain kaaos, mutta jos lähdettäisiinkin liikkeelle loppupäästä, jolloin kaikilla olisi visio kirkkaana mielessä.”
”Pyritään tekemään paras mahdollinen lopputulos olemassa olevilla tiedoilla. Kun matkan varrella tietoa tulee lisää, tehdään parannuksia. Muutoksen tulee olla elävä prosessi.”
 

Tilat tekijöiden mukaan

Martelan työhyvinvointiasiantuntija Eeva Terävä saattoi tyytyväisenä seurata vierestä, miten workshop teki tehtävänsä. Jokainen pienryhmä uskoi muutoksen olevan mahdollinen – ja kannattava – kunhan se toteutetaan oikein.
”Työtilojen ei tule ohjata tekemistä, vaan tilat on suunniteltava tehtävien ja ihmisten mukaan: sekä työntekijät että asiakkaat huomioiden”, Terävä huomauttaa.

Tampereen Sydänsairaalan viestintäpäällikkö Kaisa Hakala sai workshopista ajatuksia, jotka menevät heti käyttöön.
”Uutta Sydänsairaalaa rakennetaan parhaillaan. Tavoitteena on tehdä monitoimiympäristö, mutta olemme vielä polun alkupäässä. Haluamme erilaista, mutta tilojen toimivuus on ykkösasia”, Hakala tuumi.
”Muutosvastarintaa ei varmasti pysty välttämään, mutta siitä on päästävä yli. Eikä kerralla varmasti tule valmista: tehdään ensin hieman epätäydellistä, ja kehitetään sitä sitten yhdessä.”
 

Lue lisää: "Työympäristöjen on muututtava, koska työn luonne on muuttunut"

Lue lisää, miten käyttäjälähtöinen muutos on mahdollista toteuttaa työympäristön elinkaarimallin avulla

Share this page