Yksi koulu, monta tilaa

Nykyajan oppiminen ja opetus on monimuotoista. Oppimistilojen tulisi siksi olla helposti mukautettavissa ja muutettavissa eri tilanteiden oppimis- ja opetusvaatimusten mukaan. Näin tiloja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Tiedämme, että mikä tahansa paikka tai tilanne voi olla inspiroiva. Tiedämme myös, että oppiminen on mahdollista missä tahansa ja milloin tahansa. Koulut muuttuvat, ja opetustilojen on voitava mukautua jatkuvasti muuttuviin oppimisympäristöihin.

Oppimistiloja suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon vaihtelu. Opetustyylit vaihtelevat opettajan mukaan ja opetusmenetelmät opiskeltavan aineen mukaan. Myös oppimistilanteet vaihtelevat. Kouluissa ei opeteta pelkästään lapsia. Samoja tiloja voidaan käyttää illalla vaikkapa aikuisopetukseen tai käsityökursseihin.

 

Jatkuva oppiminen

Oppimista tapahtuu kaiken aikaa, kaikkialla ja kaikin tavoin. Oppiminen jatkuu koko elämän. Tämä ajattelutapa tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia nykyistä inspiroivampien kouluympäristöjen luomiseen.

Yksi suurimmista eroista aiempaan verrattuna on se, että opettajaa ei enää pidetä pelkästään tiedon jakajana. Opettajan tehtävänä on nyt myös auttaa ja opastaa miten opitaan. Myöskään oppilaat eivät enää ole passiivisia tiedon vastaanottajia, vaan heistä on tullut itsenäisiä tiedon hakijoita, sisällön tuottajia, median tuottajia ja yhteisön jäseniä, jotka osallistuvat aktiivisesti omaan oppimiseensa. Tekniikalla on merkittävä rooli.

Suunnitellessamme nykyaikaisia oppimisympäristöjä otamme huomioon uuden tekniikan ja tietokoneiden lisääntyneen käytön.

 

Uudet työskentelytavat, uudet oppimistavat

Oppimisen muuttuminen liittyy osittain työskentelytapojen muuttumiseen. Nykypäivän työskentelytapoihin kuuluu ryhmätyö ja yhteistyö. Sama muutos näkyy kouluissa. Oppiminen on nykyistä ryhmäkeskeisempää. Ryhmässä oppiminen on oppilaille hyvää valmentautumista työyhteisöissä työskentelyyn. Ryhmätyöskentely tulee oppilaille tutuksi heti alusta alkaen. Näin heidän taitonsa ja valmiutensa kehittyvät.

Tällaisissa oppimisympäristöissä kalusteiden tulisi olla helposti järjestettävissä uudelleen ryhmän ja tehtävän vaatimusten mukaan. Koulukalusteemme on suunniteltu juuri tätä varten. Esimerkiksi siirrettävät tilanjakajat mahdollistavat erilaiset tila- ja ryhmäjärjestelyt. Ryhmäoppimis- ja ryhmätyöskentelytilojen ei tarvitse olla luokkamaisia – ne voivat olla myös rentoja. Esimerkiksi sohvat ja säkkituolit tekevät tilasta paljon enemmän kuin pelkän luokkahuoneen.

Helposti mukautettava tila sopii kaikkiin tarpeisiin.

Osallistaminen on olennainen osa suunnittelua

Osallistavaan suunnitteluun on useita työkaluja. Toimivin tapa valitaan työyhteisön tarpeiden mukaan. Erityisesti työpajat on koettu hyväksi toimintamalliksi, sillä niissä syntyy aitoa vuoropuhelua.

Osallistaminen motivoi myös suunnittelijaa: ”Oppimisympäristöjen suunnittelu on kiinnostavaa, koska alalla on otettu hurjan suuria askelia viime vuosina. Aihe tuntuu puhuttelevan myös useita opettajia. Innostuneisuus tarttuu! On tärkeää, että käyttäjät tuovat esille oman näkemyksensä. Lopputulos on osa käyttäjien arkea, eikä ole valmista mallia, joka sopii kaikille. Myös nuoremmat oppilaat voi ottaa mukaan kehitystyöhön. Kokemukseni mukaan tämä parantaa viihtyvyyttä ja lasten sitoutumista  oppimisympäristöön”, kuvailee Martelan sisustussuunittelija Reetta Lukka.

Syksyllä 2016 voimaantuleva uusi opetussuunnitelma korostaa monialaista oppimista, mikä asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös tiloille. Tarkoituksena on huomioida paremmin oppilaiden erityispiirteet.

”Tilan pitää soveltua monenlaisille oppijoille. Ollakseen hyvä työkalu, tilan pitää muuntua tilanteen mukaan vaivattomasti. Sen pitää tarjota mahdollisuuksia kehittää vuorovaikutustaitoja luontevasti, sen pitää ottaa huomioon kognitiivisen oppimisen vaatimat tilanteet sekä mahdollisuus vetäytyä. Tilan on oltava turvallinen ympäristö kaikille.”

Tilat tarpeen mukaan

Uusien oppimisympäristöjen on tarkoitus inspiroida, rohkaista aktiivisuuteen ja tarjota monipuolisia tiloja erilaisiin oppimistilanteisiin. Samalla oppimisympäristöjen suunnittelusta tulee entistä haasteellisempaa.

“Koulut on suunniteltava siten, että ne sopivat monille käyttäjäryhmille. Erilaiset oppimisen muodot, kuten yksilö-, ryhmä- tai monimuoto-opetus, edellyttävät erilaisia tiloja”, Mäenpää tarkentaa. Martelan Inspiring School -konseptin taustalla onkin ajatus oppimista tukeva koulusta, joka kostuu tarvelähtöisestä ja tehokkaasta tilasuunnittelusta sekä uudesta tavasta oppia.

Tee muutos tila kerrallaan

Oppilaat kokoontuvat koulujen käytäville, portaikkoihin ja auloihin. Näitä kohtaamispaikkoja  voitaisiin hyödyntää paremmin oppimisympäristöinä. Yhtä lailla kuin työpaikoilla, myös kouluissa ollaan heräämässä ns. monitila-ajatteluun, jonka mukaan tiloja käytetään joustavasti.  

”Tilaratkaisuilla voidaan kehittää vuorovaikutustaitoja ja tukea erilaisia ryhmätyömuotoja. Viihtyvyys motivoi niin oppilasta kuin opettajaakin. Koululla on suuri rooli lapsen itsetunnon ja suvaitsevaisuuden kehityksessä. Fyysisellä ympäristöllä voimme luoda luontaisia kohtaamispaikkoja, jotka innostavat yhdessä tekemiseen”, kertoo sisustussuunnittelija Maarit Vuori Martelasta.

Tulevaisuuden koulujen periaate

Tulevaisuuden koulut ovat todennäköisesti hyvin erilaisia kuin koulut, joihin olemme tottuneet. Tulevaisuuden koulut innostavat oppilaiden osallistumiseen, joustavaan oppimiseen ja oppiaineiden yhdistämiseen. Esimerkiksi musiikin tunnilla voidaan oppia myös matematiikkaa ja luonnontiedettä.

Tekniikan ja viestimien merkitys yhteisöllisen sisällön tuottamisessa kasvaa, ja oppimiseen käytetään yhä enemmän luokan ulkopuolisia tiloja. Tulevaisuuden suuntauksia ovat epämuodollisuus, joustavuus ja oppilaiden osallistumisen lisääminen.

Martelassa tiedetään hyvin, että oppiminen on yhä enemmän mahdollisuuksien luomista. Tavoitteenamme on helpottaa sitä.

Hyvä valaistus, siisteys, akustiikka ja raikas ilma

Joustava ja mukava tila on käyttäjilleen viihtyisä. Viihtyisyyteen vaikuttavat ennen kaikkea ergonomiset tekijät.

Inspiroivien oppimistilojen perusvaatimuksia ovat hyvä valaistus, siisteys, tasapainoinen akustiikka ja hyvä ilmanlaatu. Muut viihtyisyyteen vaikuttavat tekijät ovat abstraktimpia. Miten esimerkiksi tilasta itsestään voidaan tehdä motivoiva? Millaisin järjestelyin voidaan varmistaa rauhallinen työympäristö jokaiselle? Miten tila voi parantaa sosiaalisia suhteita ja päivittäistä vuorovaikutusta? Viihtyisissä oppimistiloissa käyttäjät pysyvät terveempinä, ja poissaolot vähenevät.

Martelassa tiedetään hyvin, että koulumenestys edellyttää paitsi mukautettavia myös viihtyisiä oppimistiloja. Suomi tunnetaan tasokkaasta koulutuksestaan. Uskomme, että myös Martelalla on siinä oma osuutensa.

Kohti inspiroivaa koulua

Inspiroiva oppimisympäristö on houkutteleva ja kannustaa kokeilemaan uutta. ”Kodikkaat elementit, hyvä valaistus, erilaiset materiaalit ja pinnat, ergonomia ja onnistunut äänimaailma tukevat oppimista ja antaa miellyttävän taustan toiminnalle”, Lukka näkee.

Tilojen kehittämiseen varatut resurssit vaihtelevat kouluittain.

”Mielestäni on hyvä tapa edetä pienin askelin ja tila kerrallaan. Tällöin saadaan kerättyä käyttäjäkokemusta, joka voidaan ottaa huomioon seuraavaa tilaa suunniteltaessa”, Maarit Vuori sanoo.

Suunnittelijat korostavat, että pienilläkin resursseilla voidaan tehdä asiat paremmin.

”Muotoilijan tulee katsoa totutun yli. Toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä voidaan lisätä pienilläkin muutoksilla. Jo yksikin seisomapöytä tai ryhmätyöpiste tuo vaihtelevuutta”, Reetta Lukka täydentää.

Lue CookBook-oppaasta, mitä tulee huomioida oppimisympäristöjen suunnittelussa.

Share this page